Aikaikkuna menneeseen


Rakastan vanhoja taloja juuri siksi että ne ovat vanhoja. Niillä on menneisyys ja se saa näkyä. Sydän syrjällään jouduin purkamaan taloni kaikki seinien kerrokset pois raakalautaan asti. Seinissä oli yllättävän paljon tapettikerroksia, ja välillä pohdinkin onko taloni oikeasti tehty vasta 50-luvun puolivälissä. Keräsin tapetinpaloja talteen ajatuksena säilyttää edes vähän Rauha-mummon sisustushistoriaa.


Muistin tapetinpalat auttaessani vuorostaan apumiestä hänen taloprojektinsa kanssa. Teimme apupojille huonetta ja tapetoinnin jälkeen kaivoin omat tapettisilppuni esille. En keksinyt niistä mitään kovinkaan ihmeellistä. Yhtä vanhaa ikkunaa olin säästellyt tätä tarkoitusta varten. Liisteröin tapetinpalat pinkopahviin ja niittasin kiinni ikkunanpokaan. Tiedän tarkkaan mihin tämä aikaikkuna sijoitetaan remontin valmistuttua. Se pääsee kunniapaikalle.


Terveisin, Stella

Suihku ja pyykinpesukone ilman juoksevaa vettä?


Viime postauksessa harmittelin äkkitalvea, mutta nyt näyttääkin siltä että saan vielä toisen mahdollisuuden valmistautua oikeaan talveen. Lumen sulaessa palasi myös pimeys ja myönnän että halloweenin aikaan on tullut mietittyä taloni edesmenneitä asukkaita. Rauha-mummo on ollut koko ajan enemmän läsnä, mutta väitän saaneeni eräänä iltana myös tiettyä tupakkaa polttavan vieraan. Pimeydestä ja vähän pelottavasta tunnelmasta huolimatta tuosta kuvan saunasta on tullut talouteni monitoimipiste ja arjen pelastus. Siellä tapahtuvat kaikki huoltotoimet, tiskaus, peseytyminen ja nyt myös pyykinpesu.

Jos minun pitäisi nopeasti mainita blogimaailman paras postaus ikinä, olisi se Jovelan Johannan kuvaus pyykinpesusta pulsaattorilla. Tuon kirjoituksen aikaan keräsin jo tietoa vähän toisenlaisesta elämästä, vaikka asuin kivasti suuressa talossa kaikilla mukavuuksilla. Tilasinkin kesällä samanlaisen Midean koneen Hobby Hallin alennuksesta, mutta ehdin ottaa sen käyttöön vasta nyt.


Olin kuvitellut koneen paljon pienemmäksi ja saankin nyt todella pohtia mikä sen lopullinen sijoituspaikka tulee olemaan. Tällä hetkellä kone on saunalla, jossa sitä joutuu nostelemaan vähän tilasta toiseen. Oletan että kone kestää säilytystä pakkaslukemissa jos sen sisään ei jää vettä. Hyvää härvelissä on että sitä jaksaa yksinkin siirrellä. Suhtauduin pulsaattorin pesutehoon aika epäilevästi. Vaihdoin samalla pesuaineen ekologiseen tuotteeseen ja toivoin parasta.


Keveyden lisäksi pulsaattorissani on hyvää nopeus. Pisinkin pesuohjelma taitaa kestää vain vartin, ja siihen päälle huuhtelut ja linkous. Linko toimi erityisen tehokkaasti, jopa paremmin kuin jossain omistamissani tavallisissa pesukoneissa. Pesutulos oli myös ihan hyvä. Vaatepyykki tuli puhtaaksi, mutta likaisemmat keittiöpyyhkeet olisivat vaatineet tahrojen esikäsittelyä. Huonoa ainakin tässä mallissa oli kehnot ohjeet. Ohjelappunen tuntui olevan jollekin samantyyppiselle koneelle, muttei juuri tälle. Kone ei rungoltaan vaikuta myöskään kovin kestävältä. Pelkään että kannet ja muut liikkuvat osat tulevat rikkoutumaan käytössä.


Pulsaattorin lisäksi saunalla on myös toinen mukavuustuote, jonka olemassaolosta en vielä jokin aika sitten tiennyt mitään, nimittäin ladattava suihku. Härpäkettä kehuttiin niin paljon Mökkihöperöitten fb-ryhmässä että hain omani Puuilosta, mutta näköjään ainakin Biltema myy samaa tuotetta. Voin tässä yhteydessä paljastaa etten ole mikään kaikenkestävä karaistunut villinainen, vaan rakastan yli kaiken lämmintä vettä ja peseytymistä lämpimässä (koska lapsuustraumat). Ladattavan suihkun pieni paine säästää mielestäni vettä ja varsinkin pitkät hiukset on helpompi huuhdella puhtaiksi puhumattakaan koirien tassuista. Turhakkeeksi suihku on mielestäni tuohon hintaan oikein hyvä ostos. Kertalatauksella ottaa useammankin pitkän suihkun, suosittelen kokeilemaan.

Terveisin, Stella

Remonttia ja arkea poikkeusoloissa & VIDEO

Pari viikkoa sitten apumieheni totesi mönkiessään kanssani jäisessä kaivannossa otsalampun valossa, että tämä työmaani on vähän kuin olisi Etelänavalla hommissa, ja taukotupani pieni tutkimusasema. Silloin nauratti. Kun jäin itsekseni kohtaamaan viime viikon sään, ei enää naurattanut. En ole omistanut telkkaria viiteen vuoteen, en lue lehtiä tai kuuntele radiota, joten lumi tuli yllätyksenä. Muistan kyllä välillä klikkailla kännykän sääappseja. Pakkanen ei nyt ollut toivomuslistalla, sillä tilaamani valmisbetoni kaipasi kovettuakseen +5 asteen lämpötilan. Siinä vaiheessa kun sähköt katkesivat koko kylästä olin varma että yksi remonttini tärkeimmistä osuuksista menee mönkään ja sokkelin korjausvalu ei onnistu.


Noh, betoniauto mahtui juuri ja juuri pihaan omenapuun sahauksen jälkeen, apumies ehti viime tingassa auttamaan, letkun pituus riitti, betoni hulahti muottiin ja vähän ohikin, muotti petti vain yhdestä kohdasta sekä lainaan saatu styroksi, puhaltimet ja muovi ehdittiin laittamaan paikoilleen suojaamaan valua juuri ennen lumisateen alkamista. Sähkötkin pysyivät, mutta katolta tippuva lumi rikkoi lopulta muovit ja styroksit. Valu saattoi tuurilla pysyä kunnolla lämpimässä parin vuorokauden verran ja tuurilla se myös riittää.


Samanlaista nipin napin selviytymistä oli ensimmäinen kokonainen viikkoni täällä tutkimusasema Vasarassa. Pyörässä ei tietenkään ollut talvirenkaita, ruokaa ja juomavettä ei ollut riittävästi ja kaikki vaatteeni olivat vääriä ja märkiä. Opin läksyni, pitää varautua paremmin ja seurata säätä tarkemmin. On meillä ollut koirien kanssa kuitenkin ihan kivaakin.


Videolla lyhyesti lokakuun remonttikuulumisista ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin, kiitos niistä.



Terveisin, vähän väsynyt Stella

Kantapään kautta opittuja vinkkejä muille remontoiville naisille

Viimeiset viitisen vuotta olen elänyt enemmän tai vähemmän remontin keskellä. Jotakin pientä olen matkan varrella oppinut ja näköjään kuvittelen tietäväni aiheesta riittävästi jakaakseni vinkkini teille. Niin miehet kuin naisetkin voivat olla hyviä ja huonoja vasaran varressa, eikä kirjoitukseni tarkoitus ole arvioida yksilön taitoja sukupuolen perusteella. Lukekaa siis huumorilla ja muistakaa että vinkit ovat lähtöisin omasta kokemusmaailmastani (lähinnä mokistani), ei absoluuttisesta totuudesta. Kiitos ja anteeksi.

Litimärkä puu jäätyy pakkasilla kivikovaksi sahata

1. Muista ettei kukaan synny remppareiskaksi
Taidot opitaan, kukaan ei saa niitä syntymässä, edes mies. Okei, joillakin on ehkä paremmat geenit. Naisena sinulla on kuitenkin samat mahdollisuudet oppia asioita eikä koskaan ole liian myöhäistä. Kokeilematta asioita, et voi löytää piileviä kykyjäsi. Älä ikinä sano "en osaa" kokeilematta ensin. Saatat yllättyä.

2. Hae tietoa, harjoittele, pyydä apua, käy kursseilla, ole aktiivinen!
Remonttihommia oppii vain tekemällä, tosin hyvä opetus, youtube ja kirjat auttavat paljonkin. Hienointa on jos töitä saa tehdä rauhallisen tyypin kanssa, joka osaa neuvoa. Kaikilla ei tätä mahdollisuutta kuitenkaan ole ja on etsittävä muita keinoja. Itse olen saanut ensikosketuksen nikkarointiin alle kouluikäisenä perhepäivähoitopaikassa, jossa sain joskus leikkiä hallilla jämäpuupalikoiden, naulojen ja vasaran kanssa. Tein palikoista koiran, joka näytti ihan koiralta ja muistan sen riemun tunteen vieläkin. Ensimmäisen työkalupakkini sain 16-vuotiaana syntärilahjaksi. Kun muut kävivät 18-vuotiaana baarissa, minä kunnostin huonekaluja ja hain opiskelemaan huonekalukonservaattoriksi.  Sen jälkeen olen tehnyt pieniä ja isompia hommia aina tilaisuuden tullen ja lukenut kaikki markkinoilla olevat vanhojen talojen korjausoppaat. Opin uutta joka päivä, yleensä epäonnistumisen kautta.

Mitä kauemmas poistut mukavuusalueeltasi, sitä enemmän opit

3. Hommaa juuri SINULLE hyvät työkalut ja varusteet
Muista kokosi ja voimasi rautakaupassa. Hyvä työkalu ei ole se pinkki kukallinen työkalusarja jota myydään naisille. Se riittää lapsille ja askarteluun, mutta ei oikeisiin töihin. Hyvä työkalu ei myöskään välttämättä ole se naapurin Ranen suosittelema maailman suurin ja raskain uutuushärpäke. Etsi koneita joita jaksat kannatella, hanskat jotka sopivat käteesi (vaikka lastenosastolta), työvaatteet jotka suojaavat ja tuntuvat hyvältä päällä sekä vempeleitä joita osaat käyttää. Naiset sortuvat helposti tekemään töitä liian suurilla puutarhahanskoilla siipan vanhoissa verkkareissa. Polvisuojat, repeämättömät työhousut, istuvat tarkoitukseen tehdyt hanskat ja turvakengät muuttavat elämäsi. Lue arvosteluja ja etsi tietoa, hyvä ei välttämättä ole aina kallista. Työkaluja voi myös lainata ja vuokrata. Äänekkäät koneet muuttuvat vähemmän pelottaviksi kunnon kuulosuojaimilla ja suojalaseilla.

Suomen olosuhteet eivät aina ole remontille parhaat mahdolliset

4. Vaadi tasa-arvoista kanssakäymistä kaikkialla
Olin todella järkyttynyt siitä kohtelusta, jota sain jo taloa etsiessäni kiinteistövälittäjien ja pankin toimesta ja miten kummallista asennetta olen kohdannut nyt taloa remontoidessani ja asioidessani eri firmojen kanssa. Olen pitänyt Suomea aika tasa-arvoisena maana ja ilmeisesti olen itse kasvanut niin pellossa etten ole tajunnut kyseenalaistaa kykyjäni riittävästi. Nykyään uskallan sanoa jos palvelu ei ole asiallista, mutta annan myös positiivista palautetta jos asiat sujuvat hyvin.

5. Hyväksy keskeneräisyys
Talo, mikään talo, oli se sitten vanha tai uusi, ei ikinä tule valmiiksi. Kun kaikki on laitettu, homma alkaa alusta. Minun on äärettömän vaikeaa sietää keskeneräisyyttä, mutta olen löytänyt tapoja selvitä siitä (kohta 7 ja 10)

Ei näin

6. Tee listoja
Talon suurempi remontti voi tuntua järkyttävältä projektilta. Tai ehkä käy niin että idea on ensin mahtava, mutta kun totuus kaikesta mikä pitää tehdä ja ottaa huomioon käy ilmi sitä haluaisi perääntyä koko jutusta. Listojen tekeminen voi auttaa tai ahdistaa. Olemme yksilöitä. Olen huonomuistinen, joten listoja tekemällä rauhoitun ja jäsennän ajatuksiani ja muistan ne paremmin. Kuvittelen listojeni avulla että homma on hallussa. Jos lista on tyyppiä: "julkisivun laudoituksen uusiminen, kylppäriremontti, salaojitus" se ahdistaa. Eihän tuosta pääse ikinä viivaamaan mitään yli. Listalle lisätyt pikkuhommat motivoivat enemmän. Suurempia kokonaisuuksia kannattaa pilkkoa pienemmiksi ja keskittyä kerralla vain yhteen asiaan, niin projektin laajuus ei tunnu musertavalta. Onnistunut listojen teko ja käyttö tekee projektin etenemisen näkyväksi.

7. Ymmärrä että elämä remontin keskelläkin on elämää
Tekijöitä on monenlaisia. Jotkut tykkäävät painaa sata lasissa remontin kerralla pois alta. Monella tilanne on kuitenkin se, että pitää käydä töissä, nukkua ja syödä ja ehkä talouskin pakottaa elämään rempan keskellä vuosia. Sitä tulee hulluksi jos tuona aikana unohtaa elää myös tavallista arkea. Remonttielämästäkin on tehtävä siedettävää ja siitä on saatava taukoa. Tylsien perushommien ohella kannattaa tehdä jotain itseä motivoivaa ja muistaa välillä karata koko remontista. Remonttiarjen ei tarvitse olla kärsimystä ja kurjuutta.

On ihan ookoo ostaa raksalle kukkia, tuoda kauniita turhia esineitä ja pitää taukoja

8. Varaudu riitoihin
Tämä on fakta. En ole tavannut yhtäkään ihmistä joka väittäisi muuta. Riitaa tulee satavarmasti oman kumppanin kanssa, mutta sitä voi tulla myös kavereiden, talkooväen, naapurin, rautakaupan myyjän ja ties kenen kanssa. Remontit ja rakennushankkeet ovat varmasti johtavia syitä avioeroon. Parisuhteen tilannetta on siis seurattava tiiviisti ja molempien osapuolten pitäisi osata ainakin seuraavat sanat "anteeksi", "kiitos" ja "olit oikeassa".

Suunnittelu on vähintään yhtä mukava kuin valmiiksi saaminen

9. Haaveile ja löydä oma motivaatiosi
Minkä takia remontti on aloitettu? Usein syynä on kiiltokuvamainen visio unelmakodista. Tie tuohon alkuperäiseen unelmaan on tosin aina pidempi kuin alunperin olisi ajatellut ja jossain matkan varrella motivaation voi hukata. Silloin kun remppaelämä on pelkkää ankeutta yritän muistuttaa itseäni syistä miksi tähän on lähdetty. Tankkaan sisustuslehtien ihania kuvia vanhoista puutaloista, hypistelen kaupoissa sohvatyynyjä, piirtelen sisustuksen järjestystä paperille, tilailen tapettinäytteitä, luen pidemmälle edenneiden ihmisten blogeja ja mietin mitä kaikkea teen kodissani remontin jälkeen. Vaikka neuvo on vähän ristiriidassa kohdan 7 kanssa ja vaikka uskon että jo remontista ja itse matkasta päämäärään on osattava nauttia, jotkut työvaiheet ovat vain niin uuvuttavia että pieni todellisuuspako haavemaailmaan on sallittua.

10. Iloitse pienistäkin edistysaskelista
Jos olet tyytyväinen vasta kun kaikki on valmsita ja täydellistä et ehkä ole tyytyväinen koskaan. Keskity säännöllisesti siihen mitä on jo tehty ja unohda hetkeksi tekemättömät asiat. Tee edes yksi pieni osa-alue valmiiksi, siivoa (kaikki näyttää valmiimmalta siistinä) ja laita se nätiksi. Ota kuvia, someta, fiilistele, nauti ja iloitse vaikka vain yhtestä valmiista näkymästä, nurkasta tai työvaiheesta. Hetken pysähtyminen onnistumisen äärelle auttaa taas projektin jatkamisessa ja loppuun viemisessä.

Taitava rajaus kuvaamisessa on yksi tapa keskittää huomio positiiviseen

Terveisin Stella 

Kymmenen minuutin komposti ilmaiseksi (ja bonusVIDEO)

Yöt muuttuvat koko ajan kylmemmiksi ja olen tehnyt listan asioista jotka pitäisi hoitaa kuntoon ennen pakkasten ja lumien tuloa. Yksi iso asia on huussin talvivalmistelut ja jätteiden kompostointi. Jätehuolto hakee roskiksen kerran kuussa, mutta sisäinen viherpiipertäjäni ei vain pysty heittämään biojätettä sekajätteeseen. Hommasin kompostoivan käymälän, jonka olisi pitänyt riittää neljän hengen perheelle ja huussijätteen sekaan olisi pitänyt voida laittaa myös ruokajätteet. No yksinäinen keliakiaa sairastava kasvissyöjä taitaa olla enemmän kuin kuin keskiverto mökkeilevä suomalaisperhe. Paneudutaan huussiasioihin tarkemmin kuitenkin myöhemmin.


Kun alkuperäinen ruokajätekomposti-ideani ei siis toiminut, piti kehitellä jotain muuta. Olen aikaisemmin kokeillut bokashi-kompostointia ja todennut sen ihan toimivaksi. Menetelmä vaatii kuitenkin jatkuvuutta, systemaattisuutta ja enemmän aikaa ja tilaa mitä minulla on tällä hetkellä uhrata. Katsotaan asiaa uudelleen keväällä. Törmäsin netissä ekokeksijä Raimo Flinkin putkikomposti-ideaan. Se vaikutti niin naurettavan yksinkertaiselta että kiinnostuin heti. Kompostista ovat kirjoittaneet esimerkiksi Ansu ja Sari. Keksijä itse esittelee ajatuksen muun muassa tässä videossa (noin kohdassa 8min).


Homma toimii siis niin että maahan kaivetaan putki, joka on jollain tavalla auki alareunasta. Muoviputkeen voi tehdä uria tai viiltoja, jotta maan matoset pääsevät tekemään työtään paremmin. Minulla oli käytössä jätelavalta löydetty peltinen ilmastointiputki, enkä jaksanut tehdä siihen mitään ylimääräisiä reikiä, kunhan ruuvailin niitit ja mutkat pois, jotta sain aikaiseksi suoran putken. Omasta mielestäni mahdollisimman syvään menevä putki on varmasit parempi ja vähentää rottariskiä. Mietin voisikohan putken pohjaan asentaa myös verkon. Jätteet heitetään putken pohjalle ja putken päälle laitetaan kansi ja paino estämään uteliaat eläimet. Kun jätettä on riittävästi putki siirretään seuraavaan paikkaan ja kaivanto peitetään maalla. Idena on, että putki kaivetaan suoraan paikkaan, jossa kompostointi saa tapahtua rauhassa ja jossa ravinteita tarvitaan, esimerkiksi kasvimaalle. Itse en vielä viljele, mutta haluan paikan ruokajätteilleni, jota voin käyttää myös talviaikaan. Taidampa kaivaa muutamia putkia lisää tunkiolle tulevaa talvea odottamaan.


Terveisin, Stella

Hei, vielä yksi juttu. Edellinen superpitkä youtubevideoni alkoi nolottamaan niin paljon että pilkoin kesäkeittiötä käsittelevän pätkän omaksi klipikseen.