Kantapään kautta opittuja vinkkejä muille remontoiville naisille

Viimeiset viitisen vuotta olen elänyt enemmän tai vähemmän remontin keskellä. Jotakin pientä olen matkan varrella oppinut ja näköjään kuvittelen tietäväni aiheesta riittävästi jakaakseni vinkkini teille. Niin miehet kuin naisetkin voivat olla hyviä ja huonoja vasaran varressa, eikä kirjoitukseni tarkoitus ole arvioida yksilön taitoja sukupuolen perusteella. Lukekaa siis huumorilla ja muistakaa että vinkit ovat lähtöisin omasta kokemusmaailmastani (lähinnä mokistani), ei absoluuttisesta totuudesta. Kiitos ja anteeksi.

Litimärkä puu jäätyy pakkasilla kivikovaksi sahata

1. Muista ettei kukaan synny remppareiskaksi
Taidot opitaan, kukaan ei saa niitä syntymässä, edes mies. Okei, joillakin on ehkä paremmat geenit. Naisena sinulla on kuitenkin samat mahdollisuudet oppia asioita eikä koskaan ole liian myöhäistä. Kokeilematta asioita, et voi löytää piileviä kykyjäsi. Älä ikinä sano "en osaa" kokeilematta ensin. Saatat yllättyä.

2. Hae tietoa, harjoittele, pyydä apua, käy kursseilla, ole aktiivinen!
Remonttihommia oppii vain tekemällä, tosin hyvä opetus, youtube ja kirjat auttavat paljonkin. Hienointa on jos töitä saa tehdä rauhallisen tyypin kanssa, joka osaa neuvoa. Kaikilla ei tätä mahdollisuutta kuitenkaan ole ja on etsittävä muita keinoja. Itse olen saanut ensikosketuksen nikkarointiin alle kouluikäisenä perhepäivähoitopaikassa, jossa sain joskus leikkiä hallilla jämäpuupalikoiden, naulojen ja vasaran kanssa. Tein palikoista koiran, joka näytti ihan koiralta ja muistan sen riemun tunteen vieläkin. Ensimmäisen työkalupakkini sain 16-vuotiaana syntärilahjaksi. Kun muut kävivät 18-vuotiaana baarissa, minä kunnostin huonekaluja ja hain opiskelemaan huonekalukonservaattoriksi.  Sen jälkeen olen tehnyt pieniä ja isompia hommia aina tilaisuuden tullen ja lukenut kaikki markkinoilla olevat vanhojen talojen korjausoppaat. Opin uutta joka päivä, yleensä epäonnistumisen kautta.

Mitä kauemmas poistut mukavuusalueeltasi, sitä enemmän opit

3. Hommaa juuri SINULLE hyvät työkalut ja varusteet
Muista kokosi ja voimasi rautakaupassa. Hyvä työkalu ei ole se pinkki kukallinen työkalusarja jota myydään naisille. Se riittää lapsille ja askarteluun, mutta ei oikeisiin töihin. Hyvä työkalu ei myöskään välttämättä ole se naapurin Ranen suosittelema maailman suurin ja raskain uutuushärpäke. Etsi koneita joita jaksat kannatella, hanskat jotka sopivat käteesi (vaikka lastenosastolta), työvaatteet jotka suojaavat ja tuntuvat hyvältä päällä sekä vempeleitä joita osaat käyttää. Naiset sortuvat helposti tekemään töitä liian suurilla puutarhahanskoilla siipan vanhoissa verkkareissa. Polvisuojat, repeämättömät työhousut, istuvat tarkoitukseen tehdyt hanskat ja turvakengät muuttavat elämäsi. Lue arvosteluja ja etsi tietoa, hyvä ei välttämättä ole aina kallista. Työkaluja voi myös lainata ja vuokrata. Äänekkäät koneet muuttuvat vähemmän pelottaviksi kunnon kuulosuojaimilla ja suojalaseilla.

Suomen olosuhteet eivät aina ole remontille parhaat mahdolliset

4. Vaadi tasa-arvoista kanssakäymistä kaikkialla
Olin todella järkyttynyt siitä kohtelusta, jota sain jo taloa etsiessäni kiinteistövälittäjien ja pankin toimesta ja miten kummallista asennetta olen kohdannut nyt taloa remontoidessani ja asioidessani eri firmojen kanssa. Olen pitänyt Suomea aika tasa-arvoisena maana ja ilmeisesti olen itse kasvanut niin pellossa etten ole tajunnut kyseenalaistaa kykyjäni riittävästi. Nykyään uskallan sanoa jos palvelu ei ole asiallista, mutta annan myös positiivista palautetta jos asiat sujuvat hyvin.

5. Hyväksy keskeneräisyys
Talo, mikään talo, oli se sitten vanha tai uusi, ei ikinä tule valmiiksi. Kun kaikki on laitettu, homma alkaa alusta. Minun on äärettömän vaikeaa sietää keskeneräisyyttä, mutta olen löytänyt tapoja selvitä siitä (kohta 7 ja 10)

Ei näin

6. Tee listoja
Talon suurempi remontti voi tuntua järkyttävältä projektilta. Tai ehkä käy niin että idea on ensin mahtava, mutta kun totuus kaikesta mikä pitää tehdä ja ottaa huomioon käy ilmi sitä haluaisi perääntyä koko jutusta. Listojen tekeminen voi auttaa tai ahdistaa. Olemme yksilöitä. Olen huonomuistinen, joten listoja tekemällä rauhoitun ja jäsennän ajatuksiani ja muistan ne paremmin. Kuvittelen listojeni avulla että homma on hallussa. Jos lista on tyyppiä: "julkisivun laudoituksen uusiminen, kylppäriremontti, salaojitus" se ahdistaa. Eihän tuosta pääse ikinä viivaamaan mitään yli. Listalle lisätyt pikkuhommat motivoivat enemmän. Suurempia kokonaisuuksia kannattaa pilkkoa pienemmiksi ja keskittyä kerralla vain yhteen asiaan, niin projektin laajuus ei tunnu musertavalta. Onnistunut listojen teko ja käyttö tekee projektin etenemisen näkyväksi.

7. Ymmärrä että elämä remontin keskelläkin on elämää
Tekijöitä on monenlaisia. Jotkut tykkäävät painaa sata lasissa remontin kerralla pois alta. Monella tilanne on kuitenkin se, että pitää käydä töissä, nukkua ja syödä ja ehkä talouskin pakottaa elämään rempan keskellä vuosia. Sitä tulee hulluksi jos tuona aikana unohtaa elää myös tavallista arkea. Remonttielämästäkin on tehtävä siedettävää ja siitä on saatava taukoa. Tylsien perushommien ohella kannattaa tehdä jotain itseä motivoivaa ja muistaa välillä karata koko remontista. Remonttiarjen ei tarvitse olla kärsimystä ja kurjuutta.

On ihan ookoo ostaa raksalle kukkia, tuoda kauniita turhia esineitä ja pitää taukoja

8. Varaudu riitoihin
Tämä on fakta. En ole tavannut yhtäkään ihmistä joka väittäisi muuta. Riitaa tulee satavarmasti oman kumppanin kanssa, mutta sitä voi tulla myös kavereiden, talkooväen, naapurin, rautakaupan myyjän ja ties kenen kanssa. Remontit ja rakennushankkeet ovat varmasti johtavia syitä avioeroon. Parisuhteen tilannetta on siis seurattava tiiviisti ja molempien osapuolten pitäisi osata ainakin seuraavat sanat "anteeksi", "kiitos" ja "olit oikeassa".

Suunnittelu on vähintään yhtä mukava kuin valmiiksi saaminen

9. Haaveile ja löydä oma motivaatiosi
Minkä takia remontti on aloitettu? Usein syynä on kiiltokuvamainen visio unelmakodista. Tie tuohon alkuperäiseen unelmaan on tosin aina pidempi kuin alunperin olisi ajatellut ja jossain matkan varrella motivaation voi hukata. Silloin kun remppaelämä on pelkkää ankeutta yritän muistuttaa itseäni syistä miksi tähän on lähdetty. Tankkaan sisustuslehtien ihania kuvia vanhoista puutaloista, hypistelen kaupoissa sohvatyynyjä, piirtelen sisustuksen järjestystä paperille, tilailen tapettinäytteitä, luen pidemmälle edenneiden ihmisten blogeja ja mietin mitä kaikkea teen kodissani remontin jälkeen. Vaikka neuvo on vähän ristiriidassa kohdan 7 kanssa ja vaikka uskon että jo remontista ja itse matkasta päämäärään on osattava nauttia, jotkut työvaiheet ovat vain niin uuvuttavia että pieni todellisuuspako haavemaailmaan on sallittua.

10. Iloitse pienistäkin edistysaskelista
Jos olet tyytyväinen vasta kun kaikki on valmsita ja täydellistä et ehkä ole tyytyväinen koskaan. Keskity säännöllisesti siihen mitä on jo tehty ja unohda hetkeksi tekemättömät asiat. Tee edes yksi pieni osa-alue valmiiksi, siivoa (kaikki näyttää valmiimmalta siistinä) ja laita se nätiksi. Ota kuvia, someta, fiilistele, nauti ja iloitse vaikka vain yhtestä valmiista näkymästä, nurkasta tai työvaiheesta. Hetken pysähtyminen onnistumisen äärelle auttaa taas projektin jatkamisessa ja loppuun viemisessä.

Taitava rajaus kuvaamisessa on yksi tapa keskittää huomio positiiviseen

Terveisin Stella 

Kymmenen minuutin komposti ilmaiseksi (ja bonusVIDEO)

Yöt muuttuvat koko ajan kylmemmiksi ja olen tehnyt listan asioista jotka pitäisi hoitaa kuntoon ennen pakkasten ja lumien tuloa. Yksi iso asia on huussin talvivalmistelut ja jätteiden kompostointi. Jätehuolto hakee roskiksen kerran kuussa, mutta sisäinen viherpiipertäjäni ei vain pysty heittämään biojätettä sekajätteeseen. Hommasin kompostoivan käymälän, jonka olisi pitänyt riittää neljän hengen perheelle ja huussijätteen sekaan olisi pitänyt voida laittaa myös ruokajätteet. No yksinäinen keliakiaa sairastava kasvissyöjä taitaa olla enemmän kuin kuin keskiverto mökkeilevä suomalaisperhe. Paneudutaan huussiasioihin tarkemmin kuitenkin myöhemmin.


Kun alkuperäinen ruokajätekomposti-ideani ei siis toiminut, piti kehitellä jotain muuta. Olen aikaisemmin kokeillut bokashi-kompostointia ja todennut sen ihan toimivaksi. Menetelmä vaatii kuitenkin jatkuvuutta, systemaattisuutta ja enemmän aikaa ja tilaa mitä minulla on tällä hetkellä uhrata. Katsotaan asiaa uudelleen keväällä. Törmäsin netissä ekokeksijä Raimo Flinkin putkikomposti-ideaan. Se vaikutti niin naurettavan yksinkertaiselta että kiinnostuin heti. Kompostista ovat kirjoittaneet esimerkiksi Ansu ja Sari. Keksijä itse esittelee ajatuksen muun muassa tässä videossa (noin kohdassa 8min).


Homma toimii siis niin että maahan kaivetaan putki, joka on jollain tavalla auki alareunasta. Muoviputkeen voi tehdä uria tai viiltoja, jotta maan matoset pääsevät tekemään työtään paremmin. Minulla oli käytössä jätelavalta löydetty peltinen ilmastointiputki, enkä jaksanut tehdä siihen mitään ylimääräisiä reikiä, kunhan ruuvailin niitit ja mutkat pois, jotta sain aikaiseksi suoran putken. Omasta mielestäni mahdollisimman syvään menevä putki on varmasit parempi ja vähentää rottariskiä. Mietin voisikohan putken pohjaan asentaa myös verkon. Jätteet heitetään putken pohjalle ja putken päälle laitetaan kansi ja paino estämään uteliaat eläimet. Kun jätettä on riittävästi putki siirretään seuraavaan paikkaan ja kaivanto peitetään maalla. Idena on, että putki kaivetaan suoraan paikkaan, jossa kompostointi saa tapahtua rauhassa ja jossa ravinteita tarvitaan, esimerkiksi kasvimaalle. Itse en vielä viljele, mutta haluan paikan ruokajätteilleni, jota voin käyttää myös talviaikaan. Taidampa kaivaa muutamia putkia lisää tunkiolle tulevaa talvea odottamaan.


Terveisin, Stella

Hei, vielä yksi juttu. Edellinen superpitkä youtubevideoni alkoi nolottamaan niin paljon että pilkoin kesäkeittiötä käsittelevän pätkän omaksi klipikseen.


Kuusi vuotta ja kuusi kotia


Katselin merkintöjä vettyneessä pahvilaatikossa kun revin sitä kappaleiksi kesäkeittiön tulipataan. Aloin laskemaan monessako muutossa pahvilaatikko oli ollut mukana. Aika monessa. Minulla on ollut kuusi kodintapaista viimeisen kuuden vuoden aikana. Niissä on vietetty aikaa kolmesta viikosta kolmeen vuoteen. Kaipa kotiutuminen on samanlaista kuin parisuhteen onnistuminen, kun tulee liikaa pettymyksiä putkeen iskee sitoutumiskammo eikä uskalla luottaa siihen kaikki menee tällä kertaa hyvin. Ei ihme että talo pyörillä kiinnosti ajatuksena niin paljon. Sehän olisi ollut vähän kuin avoin parisuhde. Rahani olisivat riittäneet sen tekemiseen ilman lainaa ja asioiden mennessä mönkään olisin voinut poistua mökkini kanssa vaivihkaa takavasemmalle.


Olen luoteeltani peruspessimisti ja kotiutuminen Villa Vasaraan on ollut hankalaa. En edes kutsu taloa oikeasti tuolla söpöllä nimellä. Kakistellen saan sanottua välillä koti, useinmiten puhumme Jokela kolmosesta, tai vain kolmosesta. Kuinka ankeaa? Muuttolaatikoiden polttaminen on kuitenkin askel oikeaan suuntaan.


Olen ottanut muitakin pieniä suuria askeleita. Siirsin kirjat mökkiini ja vaihdoin kotikuntaa ainakin paperilla. Rankkasateessa postilaatikkoa asentaessa vatsanpohjaa kipristi ihan kivalla tavalla. Ensi viikolla olisi tarkoitus jäädä talolle myös viikolla. Olisin tehnyt sen jo aikoja sitten, mutta nuoremmalla koirallani (kuvassa) on paha eroahdistus ja toinenkin reagoi muutoksiin.


Ne jotka ovat omistaneet eroahdistuksesta kärsivän koiran tietävät miten ikävää se on kun työpäivän aikana saa jännittää odottaako kotona rikki revitty ovi, tuhottu asunto, itsensä satuttanut kiihtynyt koira ja haukkumisesta hermostuneet naapurit.  Koirat tuntuvat kuitenkin viihtyvän ihan hyvin uudessa "koirankopissaan", joten eiköhän pidemmätkin yksinolot suju ajan kanssa. Mummokoirani on ainakin paljon pirteämpi päästessään rauhallisempaan ympäristöön ja metsälenkeille kaupungin sijaan. Minä myös!


Etelän sateetkin näyttävät hellittäneen, iloa ja valoa tulevaan viikonloppuun!
Terveisin, Stella


Pystyssä pysyvä talo ja kesäkeittiö kierrätysmateriaaleista - Video


Sinne sujahti ihana syyskuu. Jos totta puhutaan, lokakuu on ehkä vieläkin ihanampi kuukausi kuin syyskuu kunhan värikkäät lehdet pysyisivät puissa mahdollisimman pitkään eikä sataisi aivan joka päivä. Syyskuussa tapahtui remontin osalta muutamia isoja juttuja. Niistä suurimpana lienee tyhjän päällä seisovan keskusmuurin tukeminen betonivalulla. Piippuni ja taloni ei voi enää romahtaa, jee! Valun ansiosta pystyn myös suunnittelemaan tulevat lämmönlähteet vapaammin. Betoni kestää painaviakin viritelmiä, mutta pieni tila asettaa tulipesille omat haasteensa. Olen ollut yhteydessä jo moneen kamiinan myyjään ja valmistajaan. Valinta on vaikea. Niin joo, ennen takan asennusta pitää korjata sokkeli, käydä läpi alajuoksujen lahovauriot ja tehdä lattia. Pikku juttu. Kauniin tunnelmallisen pikku takan saaminen toimii hyvänä motivaattorina.



Koirille isoin ilonaihe on ollut koira-aidan aloitus. Tiedän että aita-asiat ovat monille riistaviettisten suurempien koirien omistajille aika iso juttu (myös taloudellisesti) ja kirjoitan aitahankkeesta oman älä-tee-näin postauksen. Kaikki valintani eivät olleet parhaita mahdollisia.

Sauna on jo otettu käyttöön, vaikka muutamia pikku juttuja vielä puuttuukin. Saunan ja vesipadan ansiosta elo talossani on varsin mukavaa. Pihalla on kuitenkin jotain muuta, minkä esittely on jäänyt puolitiehen. Nimittäin kesällä väsätty kesäkeittiö. Ennätyspitkällä videollani käy ilmi miksi rakennelmasta tuli erityisen rakas. Ruuveja, sepeliä ja maisemointikangasta lukuun ottamatta koko komeus on tehty kierrätysmateriaaleista. Osasta olen maksanut jotain pientä, mutta suurin osa on tarttunut mukaani ilmaiseksi. Voitteko uskoa että kannoin muuttokuormassa mukanani kasan tiiliskiviä, raudoitusverkkoa ja puutavaraa. Nyt ne pääsivät kaikki käyttöön!


Taisin videolla unohtaa mainita että hökkelin nurkille on istutettu villiviiniä, joka saa vallata koko metallirakenteen rauhassa. Suunnittelen myös jonkinlaista sadeveden talteenottavaa systeemiä, jonka avulla keittiöön tulisi vesi. Sähkötkin pitää vetää irtoroikkaa helpommalla tavalla...sitten joskus.




Ensi kuun videolla ajattelin vastata muutamiin laajempiin kysymyksiin, joita hankkeestani usein kysytään. Jos mieltäsi askarruttaa joku juttu, kirjoita se tämän postauksen tai videon kommentteihin, häiriköi instassa tai pistä mailia. Kaikki käy. Kysymys voi koskea aivan mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Eri asia osaanko vastata :D


Terveisin, Stella